En ole tainnut aikaisemmin mainita, että mulla on koulua nykyään myös lauantaisin. Voisi kuvitella, että raahautuminen kouluun lauantaiaamuna olisi enemmän kuin painajainen, mutta ihme kyllä se ei suuremmin edes häiritse mua. Kolme valinnaista teatterituntia on mulle kovasti mieleen. Asia olisi varmasti kokonaan toinen, jos koulupäiväni koostuisi lauantaisin esimerkiksi matikasta tai bilsasta, mitä sitäkin tapahtuu. Terminal ES*
(selostus postauksen lopussa), myötätuntoni on puolellanne.
Teatteri on kouluaineista ehdoton suosikkini, mikä ei varmasti ole kovin suuri yllätys kenellekään. Vaikka teatteritunnit poikkeavatkin huomattavasti Suomessa kokemistani, on niissä jotain mukavan tuttua. Varsinkin kaikkialla samanlaiset tutustumisleikit tuovat mieleeni koko joukon muistoja. Teatteritunneilla meitä ohjaa yksi kerrallaan kolme teatteriopiskelijaa, joista kunkin kanssa työskentelemme yhden trimesterin** ajan. Johann - opiskelijoista ensimmäinen - on varsin mukava ja asiansa osaava. Toivon kovasti, että loput kaksi seuraavat esimerkkiä. Tähän mennessä olemme lähinnä impronneet, mutta piakkoin rupeamme työstämään Molièren näytelmää Amphitryon, joka nähdäkseni käsittelee ylijumala Jupiterin rakkauskoukeroita.
Teatteri- ja ranskan tuntien ansiosta pääsen tutustumaan Comédie-Françaiseen - yhteen Ranskan arvostetuimmista teattereista - useita kertoja vaihtovuoteni aikana. Reilu viikko sitten näin teatteriryhmäni kanssa varsin erikoislaatuisen näytelmän La Pluie d'été ja tajusin jälleen kerran, kuinka paljon teatterin tunnelmaa rakastankaan.
Teatterin lisäksi opiskelen valinnaisena taidehistoriaa. Tunneista en vielä ymmärrä paljoakaan, mutta niillä käyminen kannattaa jo ihan maaliskuussa odottavaa Wienin matkaa ajatellen.
Vaikka edellisessä postauksessani sanoinkin koulun vievän multa paljon energiaa tai jotain muuta vastaavaa, en missään nimessä ole stressaantunut. Ranskan kieleni paranee koko ajan, mutta yhteiskuntaopin kaltaiset aineet ovat mulle vielä toistaiseksi täyttä hepreaa. Mulla on toisin sanoen hyvä tekosyy ottaa koulu vähän rennommin. Historian ja maantiedon*** opettajani on saanut päähänsä, että mä puhun kolmen kuukauden päästä täydellistä ranskaa, jos vastaan joka tunti läksyjä koskeviin kysymyksiin luokan edessä. Epäreilua! Ranskassa ei ole mitään koeviikkoihin viittaavaakaan, vaan opettajat pitävät kokeita kun siltä sattuu tuntumaan. Paras numeroni tähän mennessä on 8/20 historiasta. Ennätys kuitenkin rikkoontunee tällä viikolla, kun enkun opettaja saa kokeet korjattua.
Enää neljä koulupäivää ennen kymmenen päivän syyslomaa. Pitkät lomat ovat ehdottomasti yksi Ranskassa asumisen parhaita puolia. Loman ensimmäisenä maanantaina venäläinen vaihtarikaverini Yannina (jolle eräs sana merkitsee paljon muutakin kuin pelkkää kitaristia) tulee meille pariksi yöksi. Tiistaina suuntaamme yhdessä Disneylandiin,
jonne mulla on tätä nykyä vuoden passi.
Alla pari kuvaa koululaukusta, jonka ostin eilen Val d'Europesta. Vanha laukkuni kun on aivan liian pieni kantamaan kaikkia tiiliskiven kokoisia koulukirjojani. Henkilökohtaisesti olen varsin tyytyväinen.
*Lukion kakkoselta lähtien ranskalaiset valitsevat yhden kolmesta erilaisiin kouluaineisiin erikoistuneesta suuntauksesta: luonnontieteet (S), talous ja yhteiskunta (ES) tai kirjallisuus (L). Lukion ykköset (seconde) opiskelevat kaikki samoja aineita. Luokattoman lukion käsitettä ei Ranskassa tunneta. Itse oon luokalla première ES (1° ES 1), koska L:llä ei ollut tilaa. Terminalilla tarkoitetaan käytännössä katsoen abivuotta. Ranskassa lukion kolmoset ovat tavallisesti vuoden nuorempia kuin Suomessa, sillä ala-aste aloitetaan täällä jo kuusivuotiaana. Luokalle jääminen on Ranskassa huomattavan yleistä.
**Ranskassa kouluvuosi jaetaan kolmeen trimesteriin eli kolmannekseen, joista kunkin päätteeksi oppilaille jaetaan tosistukset. Trimesterin vaihtumisella ei ole vaikutusta lukujärjestykseen.
***Ranskassa historia ja maantieto niputetaan yhteen vähän samaan tapaan kuin historia ja yhteiskuntaoppi Suomessa.
