Rakkaat lukijat! Olen kokonaan unohtanut esitellä teille erään (varsin tärkeän) perheenjäseneni. Sen nimi on Carmel, se on yksitoistavuotias, ja se pelkää kuollakseen kaikkea pölynimurista putoileviin lehtiin.
Olen pahoillani, että blogiin kirjoitteluni on viime aikoina jäänyt kovin vähäiseksi. Yritän korjata asian, mutten valitettavasti voi vielä luvata mitään. Koulupäiväni eivät tiistaita ja perjantaita lukuun ottamatta edes ole kuolettavan pitkiä, mutta koululla on siitä huolimatta paha taipumus syödä iso osa ajastani ja ennen kaikkea energiastani. Onneksi lomaan on aikaa enää alle kaksi viikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti