lauantai 12. marraskuuta 2011

Une folle soirée avec des fous...

... eli hullut iltamat hullussa seurassa.

Eilisillan vietin yhdessä Cécilen, Alexin ja joukon AFS*-vapaaehtoisia kanssa viehättävässä hampurilaisravintolassa Disney Villagessa. Viehättävän ravintolasta tekivät ennen kaikkea suloiset tarjoilijapojat, jotka jahtasivat toisiaan rullaluistimet jalassa. Muidenkin kuin kyseisten tarjoilijoiden osalta oli meno ravintolassa varsin hulvatonta. Kiitos kaikille, vaikkette blogistani luonnollisesti mitään ymmärräkään! Île-de-Francen AFS-vapaaehtoiset totisesti ovat enemmän kuin lahja kaltaisilleni friikeille... Seuraavaksi muutama kuvallinen todiste eilisillan laadusta:


Mikä boogie?




Todiste AFS-vapaaehtoisten suuresta kypsyydestä

Ranskalainen suudelma by Isla



Suolakurkku päätti ottaa kylvyn
(Rakkaudella, Cécile)

Sillä oli nimikin...

... mutta se on aivan liian monimutkainen muistettavaksi.

Olen aina ollut yhtä taiteellinen...

Älkää pelätkö, Cécile ei ole vaarassa kuristua...

Ranskassa tuntuu olevan paljon enemmän pyhäpäiviä (férié) kuin Suomessa. Niinpä mulla ei ollut ollenkaan koulua tänään. Huomisaamuna sen sijaan suuntaan Alexin kanssa teatteritunnille kuten aina lauantaisin. Johannilla ei valitettavasti enää ole mahdollisuutta työskennellä kanssamme. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä tätä nykyä meitä opettaa Johannin sijasta italialaistyttö, joka on oikein mukava hänkin. Huomenna pääsen improamaan suomeksi ja voin suoraan sanoa, että siitä tulee hauskaa...

*En muista, olenko koskaan tullut maininneeksi, että vaihtofirma, jonka kautta Ranskaan pelmahdin,  kantaa nimeä AFS. AFS toimii lähinnä vapaaehtoistoiminnan voimin, mikä ei mielestäni ole ollenkaan hullumpi asia. Cécile on yksi Île-de-Francen vapaaehtoisista kuten Alexkin piakkoin.

2 kommenttia:

  1. Hii, teillä näyttää olleen hauskaa :D Hihittelin kovasti toisiaan jahtaaville rullaluistelijatarjoilijapojille (voit varmaan kuvitella mikä sana välkkyi päässäni oikein sateenkaariväreillä). Erno muuten kertoi terveisiä sulta, aika hauskaa että törmäilitte Pariisissa :D Sä kuulemma olet niin rakastunut Ranskaan, ettet enää aio tulla takaisin :D Mä en kyllä sitten yhtään arvosta, jos jäät sinne, kun mulla on jo nyt ihan liian ikävä. Mutta onneksi sulla on kivaa siellä :D

    VastaaPoista
  2. Mä oon aika varma, että puhut nyt samasta sanasta, joka välkkyi omassakin päässäni kyseiset rullaluistelijapojat nähdessäni ;D Mahtaakohan meillä olla telepaattinen yhteys tai jotain..? Ja joo, mä tosiaan tapasin Ernon Pariisissa viime maanantaina. Olipa muuten harvinaisen hauskaa puhua pitkästä aikaa suomea jonkun kanssa kasvotusten... Äläkä huoli, kyllä mä Suomeen palaan. Muista ottaa huomioon, että mullakin on ikävä :)

    VastaaPoista