Ainakin syysloma on alkanut vauhdikkaasti. Tiistaina koulun jälkeen suuntasimme Einon ja Tuulin kanssa Uffin alennusmyyntiin. Tuuli teki muutamia tarkasti harkittuja ostoksia, joiden jälkeen me poikettiin Arnoldsilla. Siellä Ama odotti meitä valmiiksi valtaamaassaan pöydässä. Mä olin radikaali ja söin vaalenpunaisen sydän-cremen muiden ahmiessa spinnyjä.
Ravitsevan donitsiaterian jälkeen mä päätin mennä Tuulin luokse. Ama seurasi esimerkkiä. Vierailu vähän venyi, kuten niillä usein on tapana tehdä, ja päiväkyläily muuttuikin yökyläilyksi. Vohveleita paistaessamme tajusimme, ettei oikeasti ole mitään väliä, missä järjestyksessä ainekset taikinaan viskoo. Vohveleista tulee herkullisia, vaikka jauhot sekoittaisi kananmunan, eikä kuivien aineiden joukkoon niin kuin pitäisi. Sanokoon keittokirja mitä ikinä haluaa... Iltaamme piristi vohvelien ohessa myös Ang Leen ohjaama hippielokuva Taking Woodstock, joka oli varsin sydäntälämmittävä.
Keskiviikkona valtasimme äidin kodin yhdessä Elinan ja Katrin kanssa. Kaupassa käymisen ja pitsan syömisen jälkeen alkoi kahden tunnin kirjoittamis- ja piirtämisputki, jonka aikana Katri sai aikaiseksi paljon tekstiä, mutta musta ei voi sanoa samaa. Illan ohjelmaan kuului kaksi elokuvaa. Ensin katsoimme elokuvan Milk, joka kertoo Harvey Milkistä, Kalifornian ensimmäisestä tärkeään virkaan valitusta julkihomosta. Elokuva oli täynnä värikkäitä henkilöhahmoja, mutta katsomista varjosti tieto siitä, mitä lopussa tulee tapahtumaan. Vähän myöhemmin katsoimme legendaarisen Painajainen ennen joulua, jonka pirteä musiikki soi päässä edelleen. This is Halloween. This is Halloween. Halloween! Halloween! Halloween! Tim Burton on nero.
Tänä aamuna olin ylpeä itsestäni, kun sain takan syttymään ihan omin voimin, enkä edes polttanut koko taloa. Elinan ja Katrin lähdettyä teatterille, mä siivosin vähän ja pyöräilin sitten takaisin isän luokse. Salla tuli meille neljän aikoihin ja me mentiin yhdessä katsomaan Vaahteramäen Eemeliä. Lavalla loistivat Elina, Katri, Tuulin isoveli Joonas ja joukko muita tuttuja. Näytelmä oli ihanan värikäs ja sen jälkeen mä sain paljon halauksia teatterin lämpiössä. Mitä muuta tarvitaan tekemään lomasta mahtava? Sen me näemme tulevaisuudessa... Onhan lomaa vielä monta päivää jäljellä.
The Mamas & The Papas - Dream a Little Dream of Me
Ps. Äiti lähetti mulle Spotify-kutsun, mikä tarkoittaa, että mulla on nyt Spotify ilman 20:n tunnin aikarajoitusta! Se on hienoa, vaikkei estäkään Jonathan from Spotifyn ajoittaista häiriköintiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti