Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu

Sekä minä että tietokoneeni olemme viettäneet hiljaiseloa pari viime viikkoa, eikä blogini päivitystahti ole ollut päätä huimaava. Huolestumiseen ei kuitenkaan ole syytä, sillä olen edelleen elossa ja jopa hengitän. Olen majaillut Keski-Suomen perukoilla jo jonkin aikaa. Vaikka olen täällä pääasiassa töissä, on elämäni luonnon helmassa huomattavan rentouttavaa. Kotiin palailen ensi viikon lopulla, jolloin meille muuttaa viikon ajaksi asumaan italialainen vaihto-oppilas. Voi kuinka odotankaan hänen tapaamistaan! Toivottavasti englannin kielen taitoni eivät ole kesäloman aikana ruostuneet ainakaan auttamattomasti.

Lueskelin tässä muutama päivä sitten AFS-tiedotetta Ranskan koulujärjestelmästä. Tulevana lukuvuonna koulupäiväni tulevat näillä näkymin kestämään kahdeksasta tai yhdeksästä aamulla viiteen tai kuuteen iltapäivällä. Hurjaa... Ranskassa sekä talvi- että pääsiäisloma kestävät kaksi viikkoa ja syyslomakin kymmenen päivää. Kyllä kelpaa.

Juhannusjuhlassa satoi ja satoi, mutta kokko järven keskellä jaksoi palaa. "Trubaduurin" esitys ei parantunut vielä sittenkään, kun äänentoisto lopulta saatiin toimimaan oikein. Myötähäpeän tunne on tunteista hirvittävin. Lettu maistuu hyvältä jopa silloin, kun hillo on sokerimönjää.

Café Cannibale toivottaa vaarallista juhannusta niin pienille kuin suurillekin otuksille!