Musiikkiaakkoset osa 3 (O-T)

Olin jo päässyt kokonaan unohtamaan tämän haasteen, mutta nyt musiikkiaakkoset ovat täällä taas! Saanen esitellä kirjaimet O:sta T:hen. Tällä kertaa vuorossa onkin melko rauhallista menoa...

O - On Melancholy Hill (Gorillaz)

On Melancholy Hill on yksi Gorillazin kauneimmista kappaleista, minkä lisäksi se lukeutuu kaikkien aikojen suosikkibiisieni värikkääseen joukkoon. Tunnelmaltaan kappale on utuinen. Sen lyriikat ovat makuuni juuri sopivan kummalliset. Laulu tuntuu ikään kuin kantautuvan kaiun tavoin jostakin kaukaa. Musiikkivideonsa puolesta biisi on hyvin Gorillazmainen. Outo, mutta ovela. Parhaiten se aukenee, jos tuntee Plastic Beachin koko tarinan.

Up on melancholy hill

There's a plastic tree

Are you here with me?

Just looking out on the day of another dream

P - Pink Water 3 (Indochine)

Törmäsin Indochineen viime syksynä ranskalaista musiikkia metsästäessäni. Suuria tunteita yhtyeen tuotanto ei mussa silloin herättänyt, vaikka olikin tervetullut poikkeus kaiken sen ranskalaisen hiphopin keskelle. Bändi on mulle edelleen melko tuntematon, mutta yhtä sen biiseistä en millään kyllästy kuuntelemaan. Melodialtaan rauhallinen Pink Water 3 saa ranskan kielen kuulostamaan tavallistakin kauniimmalta. Kappaleen kruunaa vierailevana vokalistina toimivan Brian Molkon esittämä kertosäe, jota ilman biisi ehkä jäisi tylsän tasapaksuksi. Näin se pikemminkin hipoo täydellisyyttä.

Get me out of this place
Get me out of this town
Before I drown in your deep
Pink Water

Q - Que N'ai-je (Keren Ann)

Q-kirjaimella alkavia kappaleennimiä on huomattavan vaikea löytää. Omissa musiikkitiedostoissani niitä on tasan neljä, mikä teki valinnasta helpon. Israelilaissyntyinen Keren Ann on yksi suosikkiartisteistani, ja Nolita-albumin avausraita Que N'ai-je lukeutuu hänen kauneimpiin kappaleisiinsa. Biisin taustalla soiva melodia, Keren Annin kauniin herkkä ääni ja ranskan kieli tekevät kappaleesta syvästi tunteisiini vetoavan kokonaisuuden.

Keren Ann

R - Rocket Brothers (Kashmir)

Rocket Brothers on yksi niistä harvoista kappaleista, joihin olen tutustunut musiikkivideon kautta. Ensimmäisen kerran muistan nähneeni kyseisen videon pienenä lapsena, jolloin se teki muhun suuren vaikutuksen. Viime kesänä löysin kauan kadoksissa olleen biisin uudestaan, ja edelleen sillä on kyky tehdä mut surulliseksi. Juuri tämä haikeuden tunne on osa kappaleen ihanuutta.

S - Suck It and See (Arctic Monkeys)

S-kirjaimen kohdalle olin alunperin kaavaillut kokonaan toista biisiä, mutta Arctic Monkeys julkaisi hiljattain neljännen studioalbuminsa, enkä mitenkään voinut olla nappaamatta levyltä edustajaa tälle listalle. Uudella levyllään Arctic Monkeys esittelee itsestään kokonaan uuden puolen, jota en voi kuin ihastella. Albumin nimikkobiisi Suck It and See saa huonosta säästä huolimatta kesäni tuntumaan - tai kuulostamaan - juuri siltä, miltä sen pitääkin. En varmaan koskaan kyllästy Alex Turnerin ääneen.

Blue moon girls from once upon a shangri la

How I often wonder where you are

You have got that face that just says

Baby I was made to break your heart

T - This Is a Low (Blur)

Jo kyynel Damonin poskella yllä olevan Glastonbury-livetaltioinnin lopuksi riittää kertomaan jotain This Is a Lown lumosta. Tunne, jolla Damon kappaleen esittää, saa itsenikin melkein kyynelehtimään, vaikken todellakaan ole herkkä itkemään. Yksi syy siihen, että olen rakastanut Bluria jo reilusti yli vuoden ajan on se, kuinka erilaista musiikkia bändi kykenee luomaan. Parklifen ja Country Housen kaltaisten energiapläjäysten joukkoon mahtuu myös kauniin surullisia kappaleita sekä omituisia kokeiluja. Voi kuinka paljosta saankaan kiittää Bluria.