maanantai 21. maaliskuuta 2011

Kohti kevättä

Mä en ole koskaan ollut mikään suunnaton urheiluihminen. Tänään päätin kuitenkin tehdä poikkeuksen ja polkea vähän aikaa kuntopyörällä, kun meiltä kerran sellainen löytyy. Ajatelkaa nyt, miltä kuntopyörästä tuntuu, jos kukaan ei koskaan käytä sitä...

Olisihan se pyöräily toki ollut tajuttoman tylsää, jos en olisi samalla katsonut kirjastosta lainaamaani Placebon Soulmates Never Die -keikkataltiointia. Keikkaa katsellessa aika kului suhteellisen nopeasti, ja loppujen lopuksi pyöräilinkin noin puolitoista tuntia. Täytyy sanoa, ettei suihkun vesikään tuntunut sen jälkeen niin kylmältä kuin yleensä.

Paikallaan tehty pyörälenkki oli yllättävän raskas, mutta sen jälkeen olo tuntui mukavan rennolta ja väsyneeltä. Ajattelin, että voisin alkaa harrastaa kuntopyöräilyä enemmänkin. Se on hyvää harjoitusta keväällä alkavalle pyöräilykaudelle, minkä lisäksi sen jälkeen voi syödä pullaa hyvällä omatunnolla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti